Ensimmäiset päivät Ranskassa

Köysirata Montmarte

Lensin sunnuntai aamupäivänä Pariisiin. CDG:n lentokentältä oli helppo yhteys Roissybussilla noin 25 km matka keskustaan. Junani lähtöön rannikolle oli kuusi tuntia aikaa. Vein matkalaukkuni bussilla Gare Nord asemalle matkatavarasäilytykseen, Saint Lazaren asemalla, jolta junani lähti, ei valitettavasti ollut säilytysmahdollisuutta. Kävelin hetken Montmartessa, hyppäsin metroon ja ajoin yhden pysäkin välin lähemmäs Sacre Coeuria. Kiipesin portaat ylös ja tulin köysiratajunalla alas. Virhe! Olisi pitänyt tehdä toisinpäin, sillä Pariisissa oli paahteinen, noin 30C.

Sacre Coeur

Sacre Coeure 1923 (Basilika rakennettu 1870-1871) on mahtava valkoinen kirkko ja sen edestä on upea näkymä Pariisin kattojen ylle.

Pariisi

Lounastettuani brassierissa ja kahviteluani hain laukkuni ja lähdin kahden tunnin junamatkalle Deauvilleen, josta minut noudettiin Honfleuriin. Pääsin asumaan idylliseen ullakkohuoneistoon puuportaineen ja kattoparruineen yhdessä kokkipojan ja pariisilais opiskelijapojan kanssa. Molemmat puhuivat englantia.



Seuraava aamuna minulle esiteltiin hotellin ja ravintolan henkilökuntaa ja keittiö -ja kehoitettiin pitämään loppupäivä vapaata. Oli vähän sateista ja sumuista, ukkostikin. Kiipesin näköalapaikalle, mutta enimmäkseen näkyi sumua. Iltapäivällä sumu vähän hälveni ja kävin Seinen suulla jokiveneristeilyllä. Ajoimme mahtavan Ponte Normandian alta, joka yhdistää Le Havren ja Honfleurin.

Työpäivät ovat 9.30-14 (tai15) ja se jatkuu 18-22 (tai 23), riippuen asiakasmääristä. Koska työpäivien välissä on kolmen tai neljän tunnin tauko, ehtii hyvin käydä vaikka läheisellä rannalla, josta aukeaa näkymä aavalle ulapalle Englannin kanaaliin.
Vuoroveden vaihtelu näkyy todella hyvin Normandian rannikolla. Laskuveden aikaan meri pakenee kymmeniä metrejä ja simpukankerääjät voivat löytää aarteita.

Plage de Butin